Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi

Avajaiset

Description

Mukana mm.


Li Andersson, opetusministeri

Erno Lehtinen, professori (emeritus) Turun yliopisto

Tiina Parviainen

&

Digiveikot


Etujoukossa vai jälkijunassa: tutkimuksen rooli teknologian opetuskäytössä - Erno Lehtinen

Ammattimainen teknologian opetuskäytön tutkimus Suomessa on suurin piirtein saman ikäinen kuin tämä ITK-tapahtuma. Sekä poliittiset päätöksentekijät että käytännön toimija ovat odottaneet tutkimukselta vastauksia teknologian opetuskäytön tapoihin ja vaikutuksiin. Se miksi tutkimus ei aina ole tyydyttänyt näitä odotuksia, johtuu ainakin osittain itse tieteellisen toiminnan luonteesta. Tieteellinen prosessi sisältää kaksi puolta, teoreettisten ideoiden jalostamisen testattaviksi hypoteeseiksi sekä hypoteesien todentamisen tai hylkäämisen tieteellisen evidenssin avulla. Tämä on hidas prosessi ja monet muut tiedon tuottamisen tavat, kuten teknisten innovaatioiden tuottaminen yrityksissä, ovat usein paljon tiedettä nopeampia prosesseja. Tieteellisen tiedon vahvuus ei olekaan nopeus vaan syvällinen teoreettinen ymmärrys, vaikutusten kurinalainen ja kriittinen arviointi sekä tulosten liittäminen maailmanlaajuisesti kasautuvaan tieteelliseen tietoon. Nopeasti esiin nousevien teknologisten innovaatioiden ja ideoiden osalta ei tieteen luonteen vuoksi voi olla olemassa nopeasti käyttöön saatavaa kattavaa tieteellistä tietoa näistä pintailmiöistä ja kun sitä aikanaan saadaan, niin kyseiset innovaatiot kuten jotkin sosiaalisen median sovellukset opetuksessa, eivät ehkä ole enää ajankohtaisia. Onkin erotettava toisistaan tutkijoiden osallistuminen opetusinnovaatioista käytävään keskusteluun ja toisaalta aito tieteellinen tieto näistä ilmiöistä. Esityksessäni avaan sitä millaista ovat pidemmällä aikavälillä kehitetty tieteellinen tieto siitä mitä olisi syytä ottaa huomioon, millaisia ovat mahdollisuudet mutta myös mitkä ovat perusteettomia odotuksia teknologian opetuskäytössä.

Oppivat aivot modernissa kouluympäristössä - Tiina Parviainen

Kehittyvä lapsi viettää koulussa suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Tuona aikana aivoihin rakentuu koko elämänkaaren taustalla toimiva koneisto, johon koodataan tiedolliset, taidolliset, emotionaaliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet. Digitalisaatio ja uudet oppimisen ympäristöt muuttavat kiihtyvällä tahdilla sitä tapaa, jolla näitä valmiuksia rakennetaan. Millä tavoin muuttuva kouluympäristö vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten oppivat aivot sopeutuvat digiloikkaan? Miten opetuksen innovaatioissa olisi hyvä huomioida biologinen koneisto ihmisen oppimisen taustalla? Uusi kouluympäristö tarjoaa mahdollisuuksia, mutta se tuo myös haasteita. Opetuksen innovaatiot vievät harhaan, jos unohdamme ihmisen ja oppimisen taustalla olevat perusmekanismit. Mutta kun nämä muistetaan, olemme interaktiivisen teknologian kehityksen myötä aitiopaikalla luomassa siltaa tulevaisuuteen: kehittyvissä aivoissa muodostuu se reservi, jonka pohjalta rakennetaan tulevaa yhteiskuntaa.


Tiina Parviainen on neurotieteen apulaisprofessori ja Jyväskylän yliopiston Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen johtaja. Tutkijana hänen mielenkiintonsa kohteena on erityisesti aivojen muovautuvuus niiden kehityksen aikana ja se, miten ihmisen koko keho esim. kehotietoisuus ja liikunta vaikuttavat aivoihin. Parviainen on väitellyt psykologian alalta tohtoriksi ja toiminut tutkijana Jyväskylässä, Helsingissä ja Oxfordissa. Oleellinen osa Parviaisen tutkimustyötä on aivotutkimusten tulosten tekeminen ymmärrettäväksi ja tuominen yhteiskunnan hyödynnettäväksi. 

Presentation Info

Chairperson
Jarmo Viteli, Jarmo Viteli