Opetushallituksen rahoittamassa tutkimus- ja kehittämishankkeessamme on tavoitteena löytää uudenlaisia pedagogisia tapoja edistää ja ymmärtää oppilaiden digitaalista osaamista vuosiluokilla 1-2. Oppilaiden digitaalisen osaamisen edistäminen ja ymmärtäminen perustuu laajan ilmiön pitkäaikaiseen tarkasteluun eri oppiaineiden näkökulmasta. Digitaalisella osaamisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sekä tieto- ja viestintäteknologian (tvt) perustaitojen hallintaa että kykyä soveltaa tvt-välineitä ja -ympäristöjä erilaisissa oppimisen tilanteissa ja tehtävissä. Tutkimukseen osallistuu 20 oppilasta. Tutkimusaineistona ovat luokkahuonehavainnoinnit, oppilashaastattelut ja oppilaiden tuotokset, jotka on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Hanke on alkanut syksyllä 2017 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Esityksessä tarkastellaan oppilaiden oppimista digitaalisen osaamisen näkökulmasta, kun oppilaat ovat käyttäneet erilaisia tvt-välineitä ja ympäristöjä luokassaan säännöllisesti 1. ja 2. kouluvuotensa aikana. Tutkimuskysymyksenä on eritellä oppilaiden oppimiseen liittyviä keskeisiä piirteitä ilmiökeskeisen oppimisen kontekstissa.

Tutkimustulokset tuovat esille, että oppilaiden oppimista kuvaavat sitoutuneisuus ja toisten auttaminen. Ilmiöpohjainen oppiminen luo spontaaneja ongelmatilanteita, joita oppilaat ratkaisevat yhteisöllisesti ja luovasti. Tutkimustuloksista selviää myös, että ensimmäisten kouluvuosien aikana oppilaiden digitaalinen osaaminen on monipuolistunut, mutta he eivät vielä kykene arvioimaan omia taitojaan laaja-alaisesti oman oppimisensa näkökulmasta. Vaikka heidän rohkeutensa työskennellä tvt-ympäristöissä on kasvanut, taitojen oma-aloitteinen soveltaminen eri oppiaineiden välillä on vaikeaa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jokainen oppilas tarvitsee tukea ja rohkaisua osaamisensa soveltamisessa ja kehittämisessä. Aluksi on tärkeää, että oppilaat oppivat tvt:n peruskäyttötaitoja, kuten laitteiden ja ohjelmien käynnistäminen ja sammuttaminen sekä käyttäjätunnusten käytön erilaisissa tilanteissa. Vaikka ilmiöpohjainen oppiminen luo aitoja ja ennakoimattomia ongelmanratkaisutilanteita, on sen pedagoginen toteuttaminen käytännössä vaativaa.