Oppimisanalytiikka on nyt "kuuminta hottia" koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen saralla, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että keskeistä oppimisanalytiikan jalkautumisen edistämisessä ja todellisten hyötyjen saavuttamisessa on käyttäjälähtöinen suunnittelu, ja tiedon ymmärrettävä ja tarkoituksenmukainen esittäminen ja visualisointi eri käyttäjäryhmille. Eri käyttäjillä on erilaiset tarpeet, ja heidän on ymmärrettävä data helposti, jotta oppimisanalytiikasta koituu heille aiottua hyötyä. Pelkkä datan olemassaolo ei riitä. Tässä kehittämistutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka oppimisanalytiikka voisi vastata tehokkaasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin, heidän arkeensa ja toimintaansa sopivilla tavoilla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää 1) mitkä tekijät heikentävät opiskelijan oppimiskokemusta opintojaksotasolla ja 2) kuinka oppimisanalytiikkaa voisi hyödyntää näiden ongelmien ratkaisemisessa. Tutkimusaineisto kerättiin eri koulutusohjelmien opiskelijoille järjestetyissä työpajoissa, jotka menetelmällisesti koostuivat oppimiskäyrän piirtämisestä, reflektiivisestä fokusryhmähaastattelusta, sekä rapid prototyping -tyylisestä innovointiosuudesta. Menetelmän valinnassa haluttiin huolehtia siitä, ettei etukäteen esitelty tieto oppimisanalytiikasta vaikuttaisi rajoittavasti opiskelijoiden ajatteluun. Tulokset valottavat opintojen kipukohtia, jotka olivat osin ennalta tiedossa mutta osin hyvinkin yllättäviä. Innovointiosuuksien tuotokset tarjoavat näkökulmaa siihen, miten ja missä esitetty oppimisanalytiikkadata olisi opiskelijoiden mielestä käytettävää ja hyödyllistä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oppimisanalytiikkaa hyödyntävien pedagogisten prosessien, sovellusten ja ympäristöjen kehittämisessä.