Suomen Akatemian rahoittamassa ARONI-hankkeessa testattiin yli 400 Hämeenlinnan seudun lukiolaisen taitoja hakea tietoa netistä ja arvioida nettilähteitä. Samalla selvitettiin minkälaisia netin käyttäjiä he ovat arkielämässään. Testitehtävässä opiskelijat 1) arvioivat kiistanalaista aihetta yksipuolisesti käsittelevien nettilähteiden luotettavuutta ja perustelivat arvionsa, 2) määrittelivät, minkälaista lisätietoa he tarvitsevat perustellun näkemyksen muodostamiseksi aiheesta ja 3) hakivat netistä lisää lähteitä ja laativat aihetta eri näkökulmista käsittelevän synteesin lähteiden pohjalta. Tässä esityksessä kuvataan, miten hyvin opiskelijat osasivat arvioida yksipuolisten nettilähteiden luotettavuutta, analysoida lähteiden argumentaatiota sekä hakea ja valita aihetta käsitteleviä lisälähteitä. Lisäksi kuvataan, missä määrin opiskelijoiden taidot ovat yhteydessä heidän arkielämässä omaksumaan tieto- ja nettikäyttäytymiseen. Alustavien tulosten mukaan monilla lukiolaisilla oli vaikeuksia argumentointitaitoja edellyttävissä nettilukutehtävissä. Vaikka lähes kaikki opiskelijat kyseenalaistivat lähteiden luotettavuuden, heidän taitonsa perustella arvionsa oli melko heikko. Erityisesti huomiota herätti se, että opiskelijoista suurin osa ei maininnut argumentaation yksipuolisuutta lähteen luotettavuutta heikentävänä tekijänä. Lähteiden analysointitehtävässä opiskelijat tunnistivat lähteen edustaman kannan aiheeseen melko hyvin, mutta kantaa tukevien perusteluiden eritteleminen lähteistä oli heille vaikeaa. Nettilukemisen testitulokset näyttävät olevan yhteydessä siihen, miten proaktiivisia tai passiivisia lukiolaiset ovat oman arkielämänsä tiedonhankinnassa ja kuinka yksipuolisesti tiedonhallinta perustuu sosiaalisen median varaan.