Kielitietoisuus on vielä lukiossa uusi käsitys. Kuitenkin etenkin etälukiossa on opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Kielitietoisessa opetuksessa lähdetään liikkeelle siitä, että aineen opettaja opettaa oman oppiaineensa kieltä ja sitä, miten oma tiedonala toimii. Aineenopettaja usein sokaistuu oman oppiaineen kielelle, sillä käsitteet ovat itselle itsestään selviä. Selkokieltä ei kuitenkaan tule opettaa, sillä samat tekstit ja oppikirjat ovat käytössä kaikilla opiskelijoilla. Kielitietoisessa opetuksessa kiinnitetään myös huomio siihen, miten oman oppiaineen oppikirjoissa opetetaan ilmiötä.

Etälukiossa opiskellaan omaan tahtiin verkko-opintoina. Tämä mahdollistaa opintojen oman aikatauluttamisen, mutta tuo opiskeluun erityisen haasteen. Opettaja ei kohtaa opiskelijaa muutoin kuin etäyhteyden välityksellä. Haasteita on huomattu erityisesti vieraiden kielten, S2-kielen ja reaaliaineiden opiskelussa, joissa käsitteiden hallinta on tärkeää. Myös matemaattisten aineiden sanallisten tehtävien avaaminen auttaisi opiskelijoita tehtävien suorittamisessa. Opiskelijoilla, joilla suomi ei ole äidinkielenä, on usein haasteita tuoda osaamistaan näkyviin suomen kielellä. Aikuisopiskelijoilla opinnot voivat keskeytyä tai viivästyä kielellisten haasteiden vuoksi. Tämän vuoksi eri oppiaineiden kielenkäyttötapoja tulisi avata, jotta uuden oppiminen helpottuisi.  Etälukiomme kielitietoisuutta hyödyntävässä hankkeessa opettajia koulutetaan kielitietoiseen opetukseen ja maahanmuuttajaopiskelijan kohtaamiseen. Hankkeessa laaditaan kielitietoisia etäkursseja, joiden avulla opiskelu helpottuu. Tämä palvelee paitsi niitä, joilla suomi ei ole äidinkieli, myös niitä suomenkielisiä opiskelijoita, joilla on vaikeuksia käsitteiden hallinnassa. Hankkeessa on lähdetty liikkeelle tekemällä kielitietoisuuden periaatteita noudattavia etäkursseja  S2-kielen, englannin, ruotsin, matematiikan, maantieteen ja psykologian oppiaineissa. Tavoitteena auttaa opiskelijaa pääsemään suomen kieleen liittyvien haasteiden yli, jotta opiskelijan osaaminen ja taidot saadaan näkyväksi ja ettei kielitaito estä opinnoissa etenemistä. Lisäksi pyritään lisäämään maahanmuuttajataustaisten lukio-opiskelijoiden määrää etälukiossa.  Lisäksi tavoitteena on ollut lisätä opettajan tietoisuutta kielestä ja oman oppiaineensa käsitteistä sekä tukea opettajaa kielitietoisten etäkurssien suunnittelussa ja kielitietoisten työtapojen lisäämisessä etäkursseilla.

Kielitietoisia etäkursseja tehneiden opettajien mukaan hanke on avannut silmät sille, miten maahanmuuttajataustaisen tai lukiongelmaisen opiskelijan voi olla vaikea hahmottaa kurssien ja tehtävien sisältö, jos opetusmateriaalissa on käytetty vaikeaselkoista kieltä. Kielen saattavat tehdä vaikeaselkoiseksi esimerkiksi liian suuri tekstimassa, pitkät virkkeet joissa on lauseenvastikkeita tai abstraktit termit. Tällaisessa tapauksessa ei enää mitata pelkästään opetettavan aineen osaamista vaan myös suomenkielisen tekstin ymmärtämistä. Kielitietoisesti tehdyillä etäkursseilla opiskelijat selvästi ymmärtävät kurssihuoneesta lukemansa ohjeet aiempaa paremmin koska tehtävänannoista on pyritty tekemään selkeämpiä. Hanke on saanut opettajat tarkastelemaan omia kurssejaan "uusin silmin". Kehittämistä on kursseilla ollut niin ilmaisussa kuin muotoilussakin, erityisesti kuvien käyttöä on lisätty.  Matematiikassa on ajateltu enemmän tapaa esittää tietoa, esimerkiksi tekstiä värikoodaamalla saa konkretisoitua paremmin käsitteen käyttöä varsinaisessa laskutilanteessa tai  käsitteiden äidinkielellinen vertailu  (verbi, substantiivi, vastakohta, synonyymi... jne. = supistaa,supistettava,laventaa) helpottaa opiskelijaa jäsentämään käsitteiden suhteita toisiinsa. 

Foorumiesityksessä kerromme, miten olemme tehneet kielitietoisia etäkursseja ja esittelemme eri kielitietoisia etäkursseja.