Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi

  • Kiili Carita, Kullberg Nina, Leppänen Paavo
  • 02.12.2021 11.15.00
  • Esityssali 13

Netti kirjoitelman lähteenä: Oppilaat tarvitsevat tukea ideoiden yhdistelyyn eri teksteistä

Kuvaus

Kun oppilaat käyttävät internetiä kirjoitelmiensa lähteenä, he etsivät kirjoitelmiinsa tietoa useilta eri nettisivuilta. Ei riitä, että oppilas ymmärtää yksittäiset tekstit, vaan hänen on hahmotettava myös eri tekstien välisiä yhteyksiä: miten eri tekstit tukevat toisiaan tai millaisia vastakkaisia ajatuksia ne sisältävät. Tämän lisäksi oppilaan on osattava vielä jäsentää ja yhdistää löytämänsä asiat omasanaiseksi tekstiksi. Esityksessä kerromme, miten kuudesluokkalaiset onnistuivat tällaisessa vaativassa tehtävässä. Selvitimme myös, kuinka oppilaiden lukusujuvuus ja luetun ymmärtäminen olivat yhteydessä kirjoitustehtävästä suoriutumiseen.

Tutkimukseen osallistui 162 kuudesluokkalaista (85 tyttöä, 77 poikaa). Oppilaat tekivät nettilukemisen tehtävän verkkopohjaisessa arviointiympäristössä. Tehtävässä oppilaita pyydettiin kirjoittamaan lehtijuttu otsikolla ”Tietokonepelaamisesta voi olla sekä hyötyä että haittaa” ja sisällyttämään juttuunsa suositus siitä, kuinka tietokonepelejä tulisi pelata. Tehtävä eteni neljässä aikarajoitetussa vaiheessa: 1) kolmen relevantin nettitekstin etsiminen hakukoneella (8 min), 2) kahden keskeisen asian poiminen kustakin tekstistä poimintatyökalun avulla (12 min), 3) nettitekstien luotettavuuden arviointi (7 min) sekä 4) kirjoitelman laatiminen teksteistä poimittujen asioiden avulla (15 min). Mikäli oppilas ei löytänyt kolmea relevanttia sivua irrelevanttien joukosta, ne annettiin hänelle. Oppilaiden lukemat tekstit käsittelivät tietokonepelaamista eri näkökulmista ja ne sisälsivät tietokonepelaamista puoltavia ja vastustavia perusteluita. Nettilukemisen tehtävän lisäksi oppilaat tekivät myös lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämistä mittaavat tehtävät.

Tutkimuksen aineistona oli oppilaiden teksteistä poimimat keskeiset asiat ja heidän laatimansa kirjoitelmat. Yksittäiset poiminnat (kaksi per teksti) saivat 0-3 pistettä sen perusteella, kuinka hyvin ne vastasivat sisällöltään tehtävänantoon. Poimintojen maksimipistemäärä oli täten 18.

Oppilaiden kirjoitelmat jaettiin temaattisiin yksiköihin eli itsenäisiin ajatuksiin tai ajatusketjuihin. Ajatukset voidaan ketjuttaa toisiinsa esimerkiksi käyttämällä sidossanoja tai toistamalla avainsanoja. Kunkin temaattisen yksikön sisältämä integraatio eli asioiden yhdistäminen toisiinsa tunnistettiin. Temaattinen yksikkö ei joko sisältänyt lainkaan integraatiota tai sisälsi yhden tai useamman seuraavista integraatiotyypeistä: 1) tekstin sisäinen integraatio eli samasta tekstistä peräisin olevien asioiden yhdistäminen, 2) tekstien välinen integraatio eli kahdesta eri tekstistä peräisin olevien asioiden yhdistäminen, 3) tekstisisältöjen yhdistäminen omaan aiempaan tietoon ja 4) suosituksen perusteleminen tekstisisältöjen avulla. Tätä analyysiä hyödynnettiin kirjoitelmien laadun pisteytyksessä (0–6 pistettä), jossa huomioitiin integraation määrä sekä se, oliko oppilas maininnut kirjoitelmassaan sekä tietokonepelaamisen hyötyjä että haittoja. Korkeimpaan pistemäärään edellytettiin, että kirjoitelma sisälsi tekstisisältöjen avulla perustellun suosituksen.

Oppilaat osasivat poimia keskeisiä asioita nettiteksteistä hyvin (Ka=16.1, Kh=2.41). Sitä vastoin asioiden integroiminen oli vaikeaa monille oppilaille ja oppilaat saivat kirjoitelmastaan keskimäärin 2,5 pistettä (Kh=1,44). Temaattisista yksiköistä 24,4% sisälsi tekstin sisäistä integraatiota ja oli selvästi yleisin integraatiotyyppi. Muut integraatiotyypit olivat harvinaisempia. Temaattisista yksiköistä 12.4% sisälsi aiempaan tietoon yhdistämistä, 7.2% tekstien välistä integraatiota ja 3.4 % sisälsi tekstisisällöillä perustellun suosituksen.

Regressioanalyysin perusteella oppilaiden lukusujuvuus ja luetun ymmärtäminen selittivät merkitsevästi (R2=.161, p<.001) integraatiota kirjoitelmissa ja mallin selitysosuus nousi, kun malliin lisättiin vielä oppilaiden saamat pisteet keskeisten asioiden poiminnasta (R2=.199, p<.01). Oppilaiden lukutaidot sekä keskeisten asioiden tunnistaminen yksittäisistä teksteistä luovat perustan kirjoittamiselle, jossa ei pelkästään luetella asioita vaan nivotaan niitä yhteen tavalla, joka edistää syvällistä ymmärtämistä. Tutkimuksemme osoittaa, että oppilaat tarvitsevat ohjausta tehtävänannon sisäistämisessä, asioiden ilmaisemisessa omin sanoin, sidossanojen käytössä ja tekstien välisten yhteyksien hahmottamisessa. Opettaja voi tukea oppilaidensa integrointitaitoja auttamalla heitä havaitsemaan erilaisia näkökulmia teksteistä ja auttamalla heitä hahmottamaan, miten erilaisia sidossanoja voi käyttää asioiden yhdistämiseen.

Käytännön info

Alkaa
02.12.2021 11.15.00
Päättyy
02.12.2021 11.45.00
Kesto
30 minuuttia
Sijainti
Esityssali 13

Esityksen tiedot

Puheenjohtaja
Ilomäki Liisa

Kohderyhmä
Luokanopettajat

Esittäjät

Kiili Carita

Tampereen yliopisto

Akatemiatutkija


Kullberg Nina

Jyväskylän yliopisto

Tohtorikoulutettava


Leppänen Paavo

Jyväskylän yliopisto

Professori