Lukion opetussuunnitelma uudistuu 2021. Se korostaa laaja-alaisen osaamisen taitoja sekä toimintakulttuurin kehittämistä opiskelijoita osallistavaan suuntaan. Oppimisen tulee jatkossa tapahtua entistä enemmän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. Digitaaliset oppimisympäristöt ovat keskeisessä roolissa kehitettäessä opiskelijoiden geneerisiä taitoja. Uuden oppimisen ydintaidoiksi onkin nostettu ns. kuusi C:tä: collaboration, communication, creativity, critical thinking, citizenship ja character education.

https://www.michaelfullan.ca/wp-content/uploads/2014/09/Education-Plus-A-Whitepaper-July-2014-1.pdf

Olemme toteuttaneet useaan kertaan yhteiskuntaopin kaikille yhteisellä kurssilla ”Suomalainen yhteiskunta ” haastepohjaiseen oppimisen malliin perustuvan Suomi kuntoon -projektin. Tarkoituksena on ratkaista todelliseen elämään liittyviä yhteiskunnallisia ongelmia, jotka parhaimmillaan nousisivat opiskelijoiden omista intresseistä ja olisivat heidän arkeaan lähellä.

Projekti etenee koko kurssin ajan neljän hengen tiimeissä, jotka muodostetaan aivoriihityöskentelyn aikana, jossa opiskelijat hahmottavat suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ja heikkouksia. Tämän työskentelyn tarkoituksena on sekä löytää tutkimusongelmia että myös luoda ryhmiä, jotka toimivat dynaamisesti. Perinteisissä ryhmätöissä jäsenet tekevät usein vain oman osansa työstä. Dynaamisissa ryhmissä jaetaan osaamista ja jokainen osallistuu työn kaikkiin vaiheisiin. Yhteinen työskentely kasvattaa keskinäistä luottamusta tiimin sisällä. Myös osallisuus työnteossa kasvaa, kun se edellyttää yhteisvastuuta, luottamusta ja kommunikaatiota. (Collaboration)

Jokainen tiimi perustaa oman some-ryhmänsä viestintää varten. Koska kaikkea ei tehdä oppituntien puitteissa, ryhmä päättää, miten he jakavat keskenään tiedostoja. Käytössä on useita alustoja, mutta erityisesti Teams tukee reaaliaikaista yhteisöllistä työskentelyä. Tiimit toimivat itseohjautuvasti, mutta opiskelijoita ei voi jättää oman onnensa nojaan. Opettajalla on fasilitaattorin rooli. Hän auttaa ongelmien hahmottamisessa ja tukee ryhmää pääsemään projektissa eteenpäin. Siksi opettaja kutsutaan jokaisen ryhmän jäseneksi. (Communication)

Opiskelijoiden ensimmäinen tuotos on muutaman minuutin kestävä video. Video luo ison kuvan ilmiöstä ja siihen liittyvistä keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Se on kantaaottava, koska sillä pyritään vakuuttamaan muut ryhmät siitä, että kyseessä on todella merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Esimerkiksi Adobe Sparkilla yhteisöllisesti tuotettu video kytkee yhteen monia keskeisiä digikansalaisen taitoja. Lisäksi opiskelijat pääsevät hyödyntämään sisällöntuotannossa luovuuttaan. (Creativity)  

Koska kyselyillä on keskeinen rooli yhteiskunnallisessa tutkimuksessa, opiskelijat toteuttavat projektin aikana myös oman kyselytutkimuksen käsittelemästään aihepiiristä. Kyselyt toteutetaan useimmiten Formsin avulla ja sen levittämisessä opiskelijat hyödyntävät esimerkiksi oppilaskunnan tai opiskelijoiden itsensä luomia Whatsapp -ryhmiä.

Lopuksi tiimit laativat vaikuttamissuunnitelman ongelman ratkaisemiseksi. Se voi olla opiskelijoiden itsenäisesti löytämä oma ratkaisu tai esimerkiksi analyysi puolueiden ja kansalaisjärjestöjen tarjoamista ratkaisuista. Parhaimmillaan vaikutussuunnitelma voidaan jalkauttaa ympäröivään yhteisöön. (Citizenship)

Kaikki tiimit esittävät tuloksensa toisilleen. Vaikka esitykset pohjaavat sähköisiin esitystyökaluihin, keskiössä on kuitenkin tiimin asiantuntevuus sekä kyky kommunikoida ja viestiä tuloksensa yleisölle. Vertaisarviointi toteutetaan esimerkiksi Mentimeter-sovelluksella, jolloin nämä seikat ovat koko ryhmän arvioivan katseen alla. Parhaat esitykset herättävät innostuneen keskustelun ja siten opiskelijat saavat myös suullista palautetta työstään. Lopuksi opiskelijat arvioivat itse omaa työtään, joko suullisesti Flipgridin kautta tai kirjallisesti Formsin avulla.

Yhteisöllinen työskentely muuttaa myös opettajan roolin arvioinnissa. Digitaalisen ja yhteisöllisen sisällöntuotannon arviointi keskittyy paitsi tiedollisten myös taidollisten tavoitteiden toteutumiseen. Sosiaalista ongelmanratkaisuprosessia voi arvioida, mutta se edellyttää opettajalta tarkkailevaa roolia. Arviointi muodostuu samalla jatkuvaksi prosessiksi, joka tukee opiskelijoita työn tekemisessä. Kurssin lopussa Abitilla tehty esseekoe on vain osa kurssiarviointia. Uuden lukion yhteisöllinen oppiminen ei valmista lukiolaisia vain ylioppilaskirjoituksia varten, vaan kehittää laajemmin opiskelijoiden taitoja tulevaisuuden työelämää varten. (Character education)

Lukio avautuu ulospäin todelliseen maailmaan.