Esityksessä analysoidaan erään lukion 1:1 hanketta Koolen FRAME-mallin pohjalta rakentamani FRAMESET- mallin muodostaman linssin läpi katsottuna. 

Hankkeen analyysi perustuu oppilailta ja opettajilta kerättyyn palautteeseen ja hankkeen ohjausryhmän kokouspöytäkirjoihin. Mukaan on otettu myös keväällä 2013 tehdyn opettajakyselyn ja keväällä 2015 tehdyn oppilaskyselyn tuloksia.1:1 pedagogiikan nykytilanne lukiossamme kartoitetaan maaliskuussa 2019, josta raportoidaan myös esityksessä. Luomme myös katsauksen tulevaisuuteen LOPS2021 -työn valossa.

Halusimme selvittää (tutkimusongelmat),

1. miten oppilaat muuttavat omia opiskelukäytänteitään henkilökohtaisten koko ajan käytettävissä olevien kannettavien myötä?
2. millaisia erilaisia käyttötapoja kannettaville tietokoneille opetuksessa ja oppimisessa opettajat löytävät?
3. millaisiksi tarvittavat tukitoimet muotoutuvat tarpeiden paljastuessa hankkeen edetessä?
4. millaisiksi muodostuvat oppilaiden ja opettajien asenteet läppäreitä kohtaan kun niiden laajamittaisesta käytöstä saadaan kokemuksia? Onko sukupuolten välillä eroja suhtautumisessa 1:1 tekniikkaan?
5. millainen vaikutus 1:1 tekniikalla ja pedagogiikalla on ylioppilaskirjoituksissa mitattaviin oppimistuloksiin?

Oppilaiden lähtötason huomioivat oppimistulokset paranivat noin 12 prosenttia samaan aikaan kun läppärit otettiin käyttöön. Mittari on toki epävarma ja vaikka mittaus olisikin luotettava, niin olisi vaikea todentaa että muutos liittyy nimenomaan läppäreihin. Voitaisiinko kuitenkin todeta, että oppimistulosten heikkenemisestä läppäreiden aiheuttamien keskittymisongelmien vuoksi ei ole merkkejä, sillä hylättyjenkään määrä ei ole dramaattisesti noussut,

Hankkeen alussa huomio kiinnittyi laitteiden tekniseen ja teknis-pedagogiseen käyttöön. Kun nämä käyttötavat alkoivat rutinoitua ja olivat löytäneet oman paikkansa lukioekosysteemissä, eräät opettajat tekivät johtopäätöksen, että tämä ei vielä riitä. Tarvitaan lukio-opetuksen syvempää uudistamista mitä pelkkä opetuksen sähköistäminen voi tarjota. Kiinnostuttiin ilmiöpohjaisuudesta, työelämälähtöisyydestä ja yksilöllisestä oppimisesta. Nyt kun 1:1 tekniikka on hyvin opettajilla hallussa, voidaan nämä puhtaasti pedagogiset tavoitteet toteuttaa helpommin, kun teknologian käyttäminen on jo osa opettajan normaalia työkalupakkia.

Noin 350 läppärin ja lähiverkon tekninen tuki hoituu hyvin, jos koululla on käytössä päätoiminen tukihenkilö, jonka työpiste sijaitsee koululla. Koulun TVT-vastaava opettaja on aina jonkin yhden aineryhmän edustaja, jolla ei voi olla osaamista kaikkien aineiden pedagogiikasta. Siksi on tärkeää, että riittävä osa pedagogisesta tuesta on järjestetty vertaistukena.