-
Pakopelikäsikirja - Ongelmia vai ratkaisuja?
Nenonen Sanna
-
Digitalisaation suuntaviivat - TVT-strategia Päijät-Hämeessä
Hanna-Maria Partanen
-
Lukemisen uudet vaatteet – digitaalisuus lukutaitotyön kumppanina
Palola Elina
-
iPad monipuolisesti ja luovasti
Koivumaa Simon
-
Oppimismuotoilun työpaja
Laapio Isto
-
A learning environment for Internet reading in primary education
Erdmann Norbert
-
Oppimiskulttuurin muutos yksilöllisestä yhteisölliseen oppimiseen
Virtanen Teemu
-
Omien tehtävien laatiminen ViLLE-ympäristössä
Enges Petra
-
Helsingin verkkolukio
Lähde Markus
-
Maker-käsityöpolku Vaasan mallin mukaan (eNorssi/FCLab)
Hiltunen Kasper
Ammatillisten perustutkintojen uudistetut tutkinnon
perusteet astuvat voimaan elokuussa 2022. Tällöin yhteisissä tutkinnon osissa
otetaan käyttöön geneeriset arviointikriteerit. Uudistustyön yhteydessä on myös
täsmennetty osaamistavoitteita, minkä seurauksena matematiikan pakollisissa
osaamistavoitteissa ei puhuta enää opiskelijan omasta alasta vaan yleisemmin työelämästä.
Geneeriset matemaattiset taidot ovat tärkeitä esimerkiksi siksi, että
opiskelijan hakeutuessa suorittamaan toista ammatillista perustutkintoa,
hänelle tunnustetaan aiemmassa tutkinnossa hankittu matematiikan osaaminen.
Oletus siis on, että opiskelijan suoritettua yhden ammatillisen perustutkinnon,
hänellä on kaikkien alojen vaatima perustutkintotasoinen matemaattinen
osaaminen ja riittävät jatko-opintovalmiudet. Tutkimuksissa on kuitenkin
havaittu, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijaa motivoivat juuri omaan
alaan liittyvät matemaattiset esimerkit ja tehtävät, mikä puoltaa matematiikan
integrointia ammatillisiin tutkinnon osiin. Yhteisiä tutkinnon osia
ammatillisiin integroitaessa kohdataan kuitenkin usein erinäisiä haasteita: Tiettyjen osaamistavoitteiden osalta edetään huomattavasti
syvemmälle kuin valtakunnalliset tutkinnon perusteet vaatisivat, ja toisaalta
osaa osaamistavoitteista ei saada mielekkäästi integroitua ammatillisiin
aineisiin, jolloin kaikkien osaamistavoitteiden osalta ei saavuteta
riittävää osaamistasoa oman alan ulkopuolisen työelämän eikä jatko-opintojen
näkökulmasta.
Olemme yhdessä ammatillisten aineiden opettajien kanssa kehittäneet mallia, jossa yhteisten tutkinnon osien pakolliset matematiikka, fysiikka ja kemia voitaisiin integroida tiettyjen tekniikan alojen ammatillisiin tutkinnon osiin opiskelijaa motivoivalla tavalla ja digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen siten, että kullekin opiskelijalle sopiva lähtötaso, matemaattisten taitojen siirrettävyys, riittävät jatko-opintovalmiudet ja kelpoisen opettajan arviointi varmistetaan. Esimerkiksi rakennusalalle kehitetyssä mallissa matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (6 osp) hankitaan ja osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä yhden (1) vuoden aikana. Opiskelija suorittaa ammatillisen opettajan ohjauksessa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien käsikirjoittamia ja arvioimia verkko-opintoja. Verkko-opinnoissa on taitotaso-, kertaus-, lisäharjoitus- ja jatko-opintopolutusta, joilla varmistetaan opiskelijan yksilölliset oppimispolut. Ammatillinen opettaja jaksottaa verkko-opintojen suorittamista ammatillisten tutkinnon osien matemaattisista tarpeista käsin ajatuksella "Ensi viikolla tarvitsemme työsalissa hukkaprosentteihin ja momenttiin liittyvää osaamista, joten hankitaan tarvittava matematiikan ja fysiikan osaaminen tällä viikolla." Ammatillinen opettaja on siis paikalla tukemassa ja ohjaamassa opiskelijan verkko-opinnon suorittamista ja havainnollistaa käsiteltäviä aiheita esittämällä lisää oman alan matemaattisia esimerkkejä. Työsalissa ammatillinen opettaja puolestaan liittää juuri hankittua matemaattista osaamista työtehtäviin pyytämällä esimerkiksi opiskelijoita pyöristämään tulokset tiettyyn tarkkuuteen tai tekemään yksikönmuunnoksia. Verkko-opinnon soveltavat arvioitavat tehtävät liittyvät tiiviisti opiskelijan omaan alaan ja ajatus on, että opiskelija ottaisi tehtävävastauksiinsa liittyviä valokuvia ja videoita työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohessa. Kelpoinen matemaattisten aineiden opettaja arvioi verkko-opinnon tehtäväpalautukset ja kirjaa osa-alueen kokonaisarvioinnin.
Mallin pilotointivaiheessa havaittiin, että opiskelijat saivat verkko-opintoa suorittaessaan onnistumisen kokemuksia, joita tarjosivat muun muassa verkko-opinnon välittömät palautteet ja Edistymisen seuranta -palkki. Mallin hyväksi puoliksi on huomattu myös se, että jokainen opiskelija voi aloittaa osaamisen hankkimisen omalta lähtötasoltaan ja saada esimerkiksi jatko-opintojen kannalta riittävät matemaattiset valmiudet, vaikka tietyt osaamistavoitteet eivät suoraan opiskeltavaan alaan liittyisikään. Mallin onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa on ammatillisen opettajan asenne ja osaaminen. Kun ammatillinen opettaja aktiivisesti sitoo esimerkiksi matematiikkaa alan työtehtäviin ja tuo esille matematiikan tärkeyden työelämän näkökulmasta, opiskelijat motivoituvat opiskelemaan usein irrallisena koettuja yhteisten tutkinnon osien sisältöjä.
Malu-integrointi on osa oppilaitoksemme Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjälle vuonna 2021 myöntämän strategiarahoituksen mahdollistamaa Oppimisympäristöjen kehittäminen -hanketta. Lisäksi kehitetyn mallin taustalla on runsaasti tutkimustietoa, sillä integrointiin sopivan verkko-opinnon kehittämiseen liittyen tehdään väitöstutkimusta. Vaikka esityksessä keskitytään yhteisten tutkinnon osien ammatillisiin integrointiin erityisesti matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen näkökulmasta, kehitettyä mallia voi hyödyntää muidenkin yhteisten tutkinnon osien ammatillisiin integroimisessa.