Esitysaineisto

Tule kuulemaan kehittelemästämme tavasta täydennyskouluttaa henkilöstöä. Esittelemme mm. kuvin ja videoin, miten olemme toteuttaneet ryhmämuotoista etäopetusta, jossa opetushenkilöstön täydennyskoulutus tapahtuu suoraan lapsiryhmässä.

Ongelma, johon kehittämistyö vastaa:
TALIS 2018 -raportin mukaan maksutonta täydennyskoulutusta on paljon tarjolla, mutta opettajien kokemat osallistumisen esteet ovat lisääntyneet (Taajamo & Puhakka 2019). Suomalaisopettajat osallistuvat OECD-maiden keskiarvoon nähden vähäisesti täydennyskoulutukseen (OECD 2019). Koulutuksen vaikuttavuuden vahvistamiseksi on korostettu, että täydennyskoulutuksen tulisi kohdistua yksilön kehittämisen sijasta työyhteisön kehittämiseen (OECD 2019; Taajamo & Puhakka 2019).

Tutkimukset osoittavat, että osa varhaiskasvatuksen ammattilaisista ei hyödynnä työssään tieto- ja viestintäteknologiaa ollenkaan (Marklund, 2020). Osalla varhaiskasvattajia on negatiivisia uskomuksia teknologian vaikutuksesta kasvatukseen (mm. Blackwell, 2013; Lindahl & Folkesson, 2012b).

Mitä teemme?
Olemme kehittämässä syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana verkkovälitteistä henkilöstön täydennyskoulutusmallia, jossa kouluttaminen tapahtuu suoraan lapsiryhmässä. Kokeilussa kohderyhmänä on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö ja lapset. Malli on siirrettävissä myös perusopetuksen opettajien ja oppilaiden kontekstiin sekä eri oppiaineiden kontekstiin.

Kokeilussa mallintamisen ja ohjauksen kautta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammattilaiset ohjataan huomaamaan, kuinka tieto- ja viestintäteknologian käyttö, ohjelmoinnillinen ajattelu, mediakasvatus ja tekoälyyn tutustuminen voidaan helposti ottaa mukaan oppimisen eri osa-aluille ja osaksi laaja-alaisen osaamisen (Opetushallitus 2022, Opetushallitus 2014) taitoja.

Miten teemme?

Syksyn 2023 aikana teemme täydennyskoulutuksessa hyödynnettävät digiboksit ja hiomme mallin teoreettisella tasolla kuntoon. Olemme jo tehneet koulutuksen prototyypin ja alamme testaamaan mallia käytännössä lasten ja henkilöstön kanssa.

Prototyyppi on rakennettu käänteisen oppimisen mallia hyödyntäen, jossa mm. innostavat etukäteistehtävät kohdennetaan sekä henkilöstölle että lapsiryhmille. Katso tästä ensimmäinen lapsille suunnattu etukäteisvideo (luonnos), jonka avulla motivoidaan ohjelmoinnillista ajattelua lisäävään etätapaamiseen: https://drive.google.com/file/d/1ycr4vYsE7_776nf8Vsqz_Nue2LXxR8eO/view?usp=sharing 

ITK-messuille meillä on esiteltäväksi uusi täydennyskoulutusmalli, joka on rakennettu tutkittua tietoa hyödyntäen ja jota on testattu autenttisessa oppimisympäristössä.

Mitä vaikutuksia kehittämällämme mallilla on?

Mallin kehittämisellä on suuri merkitys täydennyskoulutuksien kehittämisen kannalta. Tällä tavalla kouluttamalla uusi asia menee heti suoraan lapsiryhmän tasolle saakka.

Millaisia hyötyjä tai jatkomahdollisuuksia tällä mallilla on?

Mallimme pohjalta sekä koulutuksen järjestäjä (kaupunki/kunta) että täydennyskoulutuksien järjestäjät (esim. yliopiston täydennyskoulutusyksiköt) voivat kehittää laajemmin tällaista lapsia ja aikuisia yhtäaikaisesti aktivoivia täydennyskoulutuksia ns. värkkäilykoulutuksia.

Kehittämistyön merkitystä lisää:

Mallin rakentaminen saa rahoitusta Opetushallituksen Innovatiisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa 2022 -rahoituksesta.

Mallia ovat rakentamassa Päivi Pihlaja ja Anna-Maria Palsamäki, jotka ovat suorittamassa Oppiminen ja osaaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutusta, ns. digierkoa (60 op. Helsingin yliopisto). Päivi Pihlaja on ollut 5 vuotta Rovaniemen varhaiskasvatuksen TVT-suunnittelijana ja erilaisten digitaalista osaamista lisäävien kehittämishankkeiden suunnittelijana ja toteuttajana. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaansa varten tutkimusta digitaalisen osaamisen ohjauksesta.