Esitysaineisto

Opettajan ammatillinen kehittyminen digiteknologian hyödyntämisessä edellyttää omien nykykäytäntöjen kriittistä arviointia sekä uusien mahdollisuuksien haltuunottoa suunnitelmallisesti. Tämän tukemiseksi EU on kehittänyt SELFIEforTEACHERS-työkalun (https://education.ec.europa.eu/fi/selfie-for-teachers), joka on saatavilla avoimesti verkossa maksutta. Se on tarkoitettu auttamaan perusasteen ja keskiasteen opettajia arvioimaan omia digitaalisia toimintatapojaan. Työkalun perustana on käytetty opettajien digiosaamisen eurooppalaista viitekehystä (DigCompEdu; https://joint-research-centre.ec.europa.eu/digcompedu_en).  Vastaamisen jälkeen opettaja saa kattavan yhteenvedon omista vastauksistaan osa-alueittain ja arvion pätevyystasostaan (aloittelija, kokeilija, yhdistelijä, asiantuntija, tiennäyttäjä, edelläkävijä). Kyselyn voi tehdä toistuvasti ja tulokset tallentuvat uudelleen tarkasteltaviksi. Ryhmäkyselyssä ryhmän koordinaattori saa keskiarvotulokset koko ryhmän vastauksista.

Opettajat voivat toki käyttää SfT-työkalua milloin tahansa itsekseen omien digikäytäntöjensä reflektointiin. Saattaa kuitenkin olla hyödyllisempää, jos arviointi toteutetaan organisoidusti kollegoiden kesken tai koko koulun yhteisenä aktiviteettina, koska yksittäisen opettajan mahdollisuudet kehittää digiteknologian hyödyntämistä opetustyössä ovat sidoksissa opettajayhteisön käytäntöihin ja koulun toimintarakenteisiin (Frank ym., 2011; Ilomäki & Lakkala, 2018; Lucas ym., 2021).

Esiteltävässä tutkimuksessa selvitettiin, miten SfT-työkalu toimisi koulukohtaisen digikehittämisen tukena, kun halutaan perustaa koulun kehittämistoimet tietoon opettajien digitaalisesta pätevyydestä ja samalla tukea opettajien toimijuutta omien digikäytänteiden tarkastelussa. Suomalainen tapaustutkimus on osa EU:n tutkimusyksikön (JRC) tilaamaa, kuudessa Euroopan maassa toteutettua tutkimusta SfT:n hyödyntämisen mahdollisuuksista opettajien itsereflektion välineenä. 

Tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia SfT:n käyttöä kahdesta näkökulmasta: 1) koulun johtoryhmän käsitykset SfT:n hyödyntämisestä koulun ja opettajayhteisön digikäytäntöjen kehittämistyössä sekä 2) opettajien käsitykset SfT:n käytöstä digikäytäntöjen arvioinnissa sekä yksittäisen opettajan että koko koulun kannalta. Tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudulla toimivassa alakoulussa, jossa on n. 30 opettajaa. Johtoryhmään kuuluu rehtori, apulaisrehtori sekä kolme opettajaa, jotka vetävät luokkatasotiimejä.

Koulussa toteutettiin kaikille koulun opettajille 1,5 tunnin työpaja, jonka aikana opettajat täyttivät SfT-reflektion ja kokosivat sen jälkeen luokkatasotiimeissä ehdotuksia koulun digikäytäntöjen kehittämistarpeista. Työpajan jälkeen neljä koulun opettajaa osallistui ryhmähaastatteluun. Koulun johtoryhmä haastateltiin sekä ennen että jälkeen työpajan. Johtoryhmän alkuhaastattelussa esiteltiin haastattelun lisäksi SfT-työkalun toiminta sekä suunniteltiin työpajan toteutusta, loppuhaastattelussa tarkasteltiin työpajan tuloksia osana haastattelua. Tutkimuksen tulokset (SfT-reflektion kokonaistulokset, ryhmien työpajassa listaamat kehittämistarpeet, havainnot työpajasta ja haastatteluista nousseet näkökulmat) esiteltiin myöhemmin kaikille opettajille koulun veso-päivänä.

Tutkimuksesta saadut kokemukset osoittivat, että SfT-työkalua voi hyvin hyödyntää niin, että yhdistetään opettajien itsereflektio koko koulun digikäytäntöjen kehittämiseen: koulun johto saa kyselytuloksiin perustuvaa tietoa kehittämis- ja tukitoimien suunnitteluun samalla kun yksittäiset opettajat tulevat tietoisiksi omasta digitaalisesta pätevyydestään ja voivat jakaa näkemyksiään kollegoiden kanssa. Sekä johtoryhmän jäsenet että haastatellut opettajat olivat sitä mieltä, että SfT-reflektion voisi toteuttaa koulussa säännöllisesti (esim. vuosittain) digikäytäntöjen kehittämistä tukevana aktiviteettina, mutta osallistujilla oli myös kriittisiä kommentteja ja kehittämisehdotuksia reflektioprosessin toteuttamisesta ja tulosten tulkinnasta sekä SfT-työkalun toiminnallisuuksista. Esityksessä tarkastellaan tutkimuksen tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä suosituksia SfT:n hyödyntämisestä opettajien ja koulujen digikäytäntöjen arviointityökaluna.

Lähteet

Frank, K. A., Zhao, Y., Penuel, W. R., Ellefson, N., & Porter, S. (2011). Focus, fiddle, and friends: Experiences that transform knowledge for the implementation of innovations. Sociology of Education, 84(2), 137–156. https://doi.org/10.1177/0038040711401812

Ilomäki, L., & Lakkala, M. (2018). Digital technology and practices for school improvement: innovative digital school model. Research and practice in technology enhanced learning, 13, 1–32. https://link.springer.com/article/10.1186/s41039-018-0094-8

Lucas, M., Bem-Haja, P., Siddiq, F., Moreira, A., & Redecker, C. (2021). The relation between in-service teachers' digital competence and personal and contextual factors: What matters most? Computers & Education, 160, 104052. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2020.104052