Suomi on vahva ja osaava teknologiamaa, joka pitää huolen teknologian edistyksellisestä hyödyntämisestä kouluissa ja sen opettamisesta kaikilla opetusasteilla. Toisaalta Suomessa on pidetty myös ihmisoikeus- ja demokratiakasvatusta tärkeänä osana lasten ja nuorten elämää, ja yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeä medialukutaito on onnistuttu viemään kouluihin ja hyvällä menestyksellä lasten korvien väliin.

Liberaalidemokratian perustana on valistunut, itsenäisesti mielipiteitä muodostava yksilö, joka yhdessä erilaisten yhteisöjen ja yhteiskunnan jäsenenä kykenee toimintaan muiden kanssa. Kansalaiseksi on kasvettava osallistumalla demokraattiseen elämäntapaan ja tällöin tarvitaan kykyä keskustella yhteisistä asioista. Sivistynyt dialogi ja osallistuminen on samalla myös oppimista, kykyjen kehittämistä ja ihmisenä kasvamista. 

Teknologian kehityksen ja sitä seuranneen alustaliiketoiminnan mukanaan tuomat haasteet, kuten disinformaatio ja polarisaatio, ovat hiipineet yhteiskuntaan pikkuhiljaa ja ponnahtaneet suuren yleisön näkyville vasta viime vuosina sosiaalisen median ja tekoälyn mukanaan tuomien ilmiöiden vuoksi. Suurimpien kuluttajapalveluita tarjoavien alustojen liiketoimintamallit nakertavat perustaa länsimaiselta demokratialta mm. keräämällä liioitellussa määrin datan muodossa olevia tietoja ihmisistä, heidän lähipiiristään ja esim. sosiaalisista suhteistaan sekä toimimalla mis-, dis- ja malinformaatiota tehokkaasti levittävinä koneistoina. Tietojen keräämisellä on yritysten omien viestien mukaan aiemmin pyritty tarjoamaan ihmisille sopivia mainoksia ja muuta sisältöä. Nyt jokaisella suurella alustayhtiöllä on tavoitteenaan myös tekoälyn kehittäminen, joka on mahdollista vain merkittävien datamäärien avulla.

Sekä itse henkilödatan kerääminen että sen seurauksena syntyvät sovellusalueet, tärkeimpänä tekoäly, mahdollistavat monien etujen, kuten tehokkuus ja innovaatiot, lisäksi yksilöiden ohjaamisen ja manipuloinnin ennennäkemättömissä määrin. Siksi kasvatus- ja opetusalan on kyettävä vastaamaan demokraattisen yhteiskunnan uusiin tarpeisiin; suomalainen sivistysprojekti on päivitettävä digitaaliselle aikakaudelle.  

Sivistysprojektin päivittämiseen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan osapuolia, koulut ja yritykset mukaan lukien. Sivistyksen ei tule olla vain talouskasvulle alisteinen, vaan auttaa yksilöä täydempään elämään ja motivaatioon toimia yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Digisivistyksen ytimessä on yksilön toimijuus, mutta myös toisten ihmisten auttaminen ja rohkaiseminen toimijuuteen. Tätä rohkaisua tulee saada niin ikään kasvatusalan ammattilaisilta, lainsäätäjiltä ja virkamiehiltä kuin teknologiaan pohjautuvia ratkaisuja kehittäviltä yrityksiltäkin.

Digitalisaation kehitys ja demokratian tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Huolestuttaviakin muotoja saanut teknologian kehityskulku on käännettävissä demokratian eduksi yhteiskunnan eri tahojen yhteistyöllä. Yhdistämällä kasvatusalan eri toimijat voimme luoda uudenlaista opetussisältöä ja lisätä lasten ja nuorten valmiuksia toimia turvallisesti, omaan tulevaisuuteensa vaikuttaen.

Esityksessä määritellään käsite digitaalinen valta. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen yhdistäminen tekoälyopetukseen avataan ja perustellaan. Lisäksi perustellaan, miksi lasten ja nuorten osallisuus ja toimijuus on keskeistä tekoälyn kehityksessä. Esitellään lyhyesti esimerkki tekoälyopetuksen mallista Skotlannissa.