Mitä ovat tekoälyn kanssa toimimisen edellyttämät digitaaliset valmiudet?
Artificial intelligence Good practices Personalized Learning
Location: Esityssali 24 -
Chairperson: Toikkanen Tarmo
Time: 4/19/24, 9:00 AM - 9:30 AM (30 minutes)
Target groups:
  • Basic education/general upper secondary education: Experts, planners, supervisors, coordinators
  • Education and training experts
  • Vocational institution: Experts, planners, supervisors, coordinators

Mitä ovat tekoälyn kanssa toimimisen edellyttämät digitaaliset valmiudet?
Syvänen Antti Tutkija  at Tampereen Yliopisto


Laarni Jari , Senior Researcher
VTT

Okkonen Jussi , Yliopistotutkija
Tampereen Yliopisto

Syvänen Antti , Research Scientist
VTT

Viteli Jarmo , Tutkimusjohtaja
Tampereen Yliopisto

Wahlström Mikael , Senior Research Scientist
VTT

Suomen puolustusvoimien, VTT:n ja Tampereen yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin varusmiesten tekoäly-yhteistoiminnassa tarpeellisia digitaalisen osaamisen osa-alueita. Tekoälyjärjestelmien kyky tuottaa nopeasti tuloksia erilaisilla sovellusalueilla on luonut tilanteen, jossa tekoälyjärjestelmien toimintakyky ylittää niiden käyttäjien kyvyn ymmärtää niiden toimintaa (Serrà 2019). Sovellusalueesta riippuen tekoälyn tuottaman informaation liian nopealla hyödyntämisellä on vakavuudeltaan vaihtelevia seurauksia. Esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä organisaatioiden henkilöstön profiloinnissa on ilmennyt runsaasti ongelmia, jonka kaltaisia ongelmia tutkijat pyrkivät parhaillaan vähentämään kehittämällä mekanismeja ohjata tekoälyjärjestelmien käyttöä (Tarafdar, Teodorescu, Tanriverdi, Robert & Morse (2020). Loppujen lopuksi, paljon riippuu tekoälyn hyödyntämisestä vastaavan toimijan - ihmisen valmiuksista ko. tehtävään.

Jokaisella palvelukseen astumassa olevalla sukupolvella on erityisosaamista, kulloisenkin yhteiskunnassa vaikuttavan kulttuurin ja koulutusjärjestelmän toimivuuden mukaisesti. Tällä hetkellä saapumiserät koostuvat pääosin 1996-2015 syntyneistä koostuvan z-sukupolven edustajista, joiden erityisosaaminen näkyy etenkin informaatioyhteiskunnan ja -kulttuurin tuottamina eritasoisina digitaalisina valmiuksina. On hyödyllistä selventää mistä Puolustusvoimien kannalta keskeiset ko. sukupolven valmiudet koostuvat, ja mikä on näiden valmiuksien merkitys tekoäly-yhteistoiminnan kannalta.

Kansainvälisen tietokone- ja informaatiolukutaitotutkimuksen mukaan “tekoälysukupolveksi” miellettävistä 14 OECD-maan 8.luokkalaisista vain murto-osa kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja toimintansa ohjaamiseen (Fraillon, Ainley, Schulz, Friedman & Duckworth 2019), joskin kansainvälisesti vertaillen Suomen 8.luokkalaisilla oli hyvät taidot etenkin ohjelmoinnillisen ajattelun alueella (Leino, Rikala, Puhakka, Niilo-Rämä, Sirén  & Fagerlund 2019). Digitaalisissa valmiuksissa teknistä osaamista tärkeämpiä ovat hyvien ajattelun valmiuksien myötä syntyvä orientaatio digitaaliseen teknologiaan. Em. mainitun ohjelmallisen ajattelun ohella etenkin inhimilliselle ajattelulle tyypillisten kognitiivisten vinoumien (Haselton, Nettle & Murray 2015) tunnistaminen ja välttäminen informaation käsittelyssä on tällainen valmius. Tietokäsityksellisiä uskomuksia kartoitetaan, sillä se kuvaa kykyä arvioida kriittisesti sekä tekoälyjärjestelmien tuottamaa tietoa, että oman ajattelun rajoitteita. Korkeampi ajattelun taso edistää myönteisten tietokäsityksellisten uskomusten syntymistä, ja toisaalta kielteiset uskomukset voivat hidastaa ja jopa estää formaalin ajattelutason saavuttamista (Dweck, 2008).

Osana tutkimusta valittiin algoritmisen (Lafuente Martínez  et al. 2020), reflektiivisen (Frederick 2005) sekä episteemisen (Stahl & Bromme 2007) ajattelun tasoja mittaavia testejä, joita pilotoitiin 104 kpl 2023 2.saapumiserän varusmiehillä. Testien alustavat analyysit osoittivat valittujen työkalujen mittaavan luotettavasti ajattelun tasoja sekä kunkin osa-alueen olevan toisistaan erillisiä ajattelun osa-alueita. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa testejä hyödynnetään varusmiesten valikoinnissa tekoälyn hyödyntämistä simuloiviin jatkotesteihin, joissa suoriutumisen ja ajattelukyvyn välistä yhteyttä selvitetään.