-
Luovat digipedataidot
Rantanen Sanna
-
Suuret kielimallit oppimisen tukena: opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä
Korpimies Kai
-
Organisaatioiden digitalisaation linjaukset 2027
Syvänen Antti
-
Miten opetan tekoälyä oppilaille? Generation AI hankkeessa kehitetty oppimateriaali auttaa!
Laru Jari
-
Kuvataidetta tekoälyllä STEAM-prosessin keinoin
Vorne Paula
-
Vastuullinen tekoäly opiskeluhyvinvoinnissa ja ohjauksessa
Merikko Joonas
-
PODI - polkuja ja palveluja digitaaliseen ohjaukseen ja oppimiseen
Maija-Liisa Laukkanen
-
Pelikasvatus 6.-9. luokkalaisten oppimisen tukena
Järvenpää Timo
-
ViLLE-asiantuntijakoulutus ja omien tehtävien laatiminen ViLLE-oppimisympäristöön
Enges Petra
-
H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja
Laakso Matleena
- Basic education: Subject teachers
- General upper secondary school teachers
- Vocational institution: Teachers
Generatiivisen tekoälyn tulo aiheutti kiinnostusta ja hämmennystä koulumaailmassa. Luonnolliseen kieleen perustuva kuluttajakäyttöliittymä, jopa sujuvasti suomeksi toimiva, vaikutti houkuttelevalle. Ensikokeiluissa moni opettaja kuitenkin totesi pettyneenä, että tekoäly hallusinoi eikä tiedä mitään – on siis älytön.
Havaitsimme kohtaamisissa ja koulutustilanteissa, että vasta-alkajat käyttivät esimerkiksi ChatGPT:tä, kuten hakukonetta. Monivuotinen rutiini tiedon etsintään hakukoneiden avulla siirtyi tekoälyn käyttöön. Kuitenkin tekoälyn toimintalogiikka poikkeaa täysin hakukoneista. Sovelluksen algoritmi etsii todennäköisen sanan tai muun ilmaisun toisensa perään eli se tekee laskelmiin perustuvia hyviä arvauksia.
Tekoälyn kanssa keskustellessa on tärkeää ymmärtää sen toimintalogiikka ja se, missä tekoäly on parhaimmillaan. Hyvien kysymysten ja kehotteiden eli promptien laatimisen taito on tärkeää. Omaa kysymystä voi fokusoida, antaa näkökulman aiheen käsittelyyn, tausta-aineistoa sekä määritellä tehtäviä tekoälylle. On myös oleellista ymmärtää, että tekoäly pysyy avatun keskusteluketjun kontekstissa, mitä hakukone ei tee.
Jotta tekoälyn käyttäjä oppisi heti alkumetreiltä hyvän maanittelutaidon, olemme luoneet erittäin yksinkertaisen treeniohjelman. Visualisoimme tätä abstraktia asiaa jättiläispaperinuken avulla. Paperinukella on eri vaiheisiin sopivat treenivaatteet, joiden avulla promptaamislihakset kehittyvät teräkuntoon. Paperinuken treenivaatteet saa mukaan myös ITK-kassiin sopivana askarteluversiona. Paperinukkeposterimme seisoo omilla jaloillaan ja normista poikkeava muoto tuo mukavaa elävyyttä myös posterinäyttelyyn.
Posterin rinnalla keskustelemme konferenssivieraiden kanssa promptaamisen taidoista ja siitä, miten tekoälyä voi pyytää käyttämään haluttua ilmaisutyyliä ja miten sitä voi ohjata esimerkiksi toimimaan sparraajana, neuvonantajana, testaajana, roolihenkilönä, asiantuntijana tai tulkkina. Keräämme myös kävijöiltä hyviä vinkkejä ja jaamme niitä eteenpäin. Keskustelemme samalla myös pedagogisista sovelluksista ja siitä, miten tekoäly voisi toimia tukiälynä ja opiskelu- tai työkaverina.