Opettajat ovat tutkitusti keskeisessä roolissa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä yhteiskunnassa, mutta monet opettajat kokevat ettei heillä ole riittävästi eväitä kestävän kehityksen opettamiseen. Informaation lisäksi tarvitaan transformaatiota, jotta kestävät periaatteet siirtyisivät myös toiminnaksi. Olemassaolevat kestävää kehitystä koskevat osaamiskehykset ovat hyödyllisiä, mutta toistaiseksi ei ole ollut selkeitä määritelmiä sille, mitä kestävyysosaaminen tarkoittaa nimenomaan opettajan kompetenssien kannalta. Myöskään digitalisaation mahdollisuuksia opettajien kestävyysosaamisen tukemisessa ei ole hyödynnetty tähän mennessä erityisen laajasti, vaan kestävyyskasvatuksessa on käytetty digitaalisia työkaluja ja menetelmiä lähinnä digitaalisten oppimateriaalien muodossa.

Tässä esityksessä kuvaamme, kuinka tähän ongelmaan on haettu ratkaisuja opettajille suunnatun digitaalisen osaamismerkistön ja osaamismerkein ohjautuvan oppimisen prosessien kautta. Digitaaliset osaamismerkit mahdollistavat matalan kynnyksen just-in-time -oppimisen pieni osaamiskokonaisuus kerrallaan, sekä läpinäkyvän, osaamisperustaisen tavan osoittaa ja tunnustaa osaamista. Digitaaliset osaamismerkit sopivat sekä muodollisen koulutuksen tueksi, että jatkuvaan oppimiseen.

Osaamismerkistön suunnittelun pohjaksi toteutettiin laajaa aineistonkeruuta kirjallisuuskatsauksen, asiantuntijahaastatteluiden, opettajille suunnattujen työpajojen, sekä dokumenttianalyysin kautta. Aineistoa peilattiin eurooppalaiseen GreenComp -osaamiskehykseen. Analyysin tuloksena tunnistettiin neljä keskeistä kompetenssialuetta, joiden pohjalle osaamismerkistöä alettiin rakentaa. Ensiksi, kestävyyslukutaito käsittää kyvyn tunnistaa ja sanoittaa kestävyyshaasteita koulutuksen konteksteissa, hakea, arvioida ja käyttää tietoa toiminnan pohjana, sekä kykyä navigoida kestävyystiedon kompleksisuuden, epävarmuuden ja ristiriitaisuuksienkin keskellä. Oppimisen ekosysteemien suunnitteluun puolestaan kuuluu taito suunnitella ja toteuttaa opetusta, joka tukee oppijoiden systeemiosaamista ja tulevaisuustaitoja, sekä arvojen tunnistamista, sanoittamista ja arviointia. Toiminnan mahdollistaminen sisältää sekä opettajan oman kyvyn toimia yhteistyössä kestävyysnäkökulmien edistämiseksi, että kyvyn fasilitoida opiskelijoiden kestävään kehitykseen tähtäävää toimintaa. Lopuksi, reflektiivinen työote merkitsee kykyä reflektoida omaa ja työyhteisön toimintaa jatkuvaan oppimiseen tähdäten.

Osaamismerkit ovat lupaava menetelmä opettajien kestävyysosaamisen tukemisessa, mutta myös avoimia kysymyksiä on paljon. Transformatiivisen oppimisen ja osaamisperustaisen lähestymistavan väliset jännitteet tunnistettiin jo hankkeen alussa.

On ratkaistava, miten muotoillaan arvioitavia, riittävän pieniä osaamisen osoittamisia, jotka ovat kuitenkin mielekkäitä ja kuljettavat opettajaa kohti maailman tarkastelua uudella tavalla ja toiminnan muutosta. Lisäksi on pohdittava, miten laaditaan sellaisia osaamisen osoittamisen tapoja, jotka toimivat monissa eri konteksteissa.

Osaamismerkistöä pilotoidaan viidessä eurooppalaisessa maassa vuoden 2024 aikana, ja pilotit arvioidaan tutkimusperustaisin arviointimenetelmin. Merkistö on suunniteltu siten, että se soveltuu eri koulutusasteiden opettajille ja opettajankoulutuksessa käytettäväksi.